Lapinleuku
Lapin poromiehet kehittävät aikoinaan lapinleukun käyttöpuukokseen. He käyttivät leukua tulentekoon, poronkäristyslihan vuolemiseen ja kaikenlaiseen hakkaamiseen leukun koosta riippuen. Lapinleukun terän malli tekee siitä siis erinomaisen eräpuukon, ja se sopii mainiosti myös metsästykseen. Lapinleukusta on kehkeytynyt suosittu lahjapuukko ja matkamuisto.
Lapinleuku tai lyhyemmin vain leuku on isokokoinen (harvemmin yli 30 cm) tupessa kannettava puukko, jota ei käytetä juurikaan perinteisen puukon tapaan vuolemiseen vaan se palvelee enemmän vesurin tapaan vaivaiskoivuista ja muista puumaisista varvuista nuotioon puita kerättäessä. Myös lihan ja ruhojen paloitteluun se on tehokas työkalu. Leukun teräkulma (teroituskulma) on yleensä jyrkempi kuin tavallisen puukon ja jo senkin vuoksi, kokonsa lisäksi, se soveltuu huonosti vuolemiseen. Vuolemista varten lapinmies kantaakin vyöllään pienempää puukkoa, jota saamelainen kutsuu nimellä unna-niibas. Se, ja varsinkin sen tuppi, on koristeellisempi kuin tavanomaisen suomalainen puukon, mutta on käytettävyydeltään aivan sen veroinen.
Nyttemmin valmistetaan puukon kokoluokkaa olevia pienempiä leukuja. Terän leveyden ja kärjen pyöreyden vuoksi tämäkin leukun pienennetty versio, "turistipuukko", on käyttöominaisuuksiltaan tavallista puukkoa huonompi ja pienuutensa vuoksi "vesurileukuksi" liian kevyt.
Leukun tuppi on myös koristeellinen; sen alapäähän tuppinahkasta muotoillaan kalanpyrstömäinen tai muunlainen koriste. Leukulle on tunnusomaista, että se uppoaa tuppeensa lähes kokonaan, vain vähän leveämpi päätyhela jää näkyviin.Lapinleuku tai lyhyemmin vain leuku on Lapissa poromiehillä yleisesti käytössä oleva isokokoinen (harvemmin yli 30 cm) tupessa kannettava puukko, jota ei käytetä juurikaan perinteisen puukon tapaan vuolemiseen vaan se palvelee enemmän vesurin tapaan vaivaiskoivuista ja muista puumaisista varvuista nuotioon puita kerättäessä. Myös lihan ja ruhojen paloitteluun se on tehokas työkalu. Leukun teräkulma (teroituskulma) on yleensä jyrkempi kuin tavallisen puukon ja jo senkin vuoksi, kokonsa lisäksi, se soveltuu huonosti vuolemiseen. Vuolemista varten lapinmies kantaakin vyöllään pienempää puukkoa, jota saamelainen kutsuu nimellä unna-niibas. Se, ja varsinkin sen tuppi, on koristeellisempi kuin tavanomaisen suomalainen puukon, mutta on käytettävyydeltään aivan sen veroinen.
Nyttemmin valmistetaan puukon kokoluokkaa olevia pienempiä leukuja. Terän leveyden ja kärjen pyöreyden vuoksi tämäkin leukun pienennetty versio, "turistipuukko", on käyttöominaisuuksiltaan tavallista puukkoa huonompi ja pienuutensa vuoksi "vesurileukuksi" liian kevyt.
Leukun tuppi on myös koristeellinen; sen alapäähän tuppinahkasta muotoillaan kalanpyrstömäinen tai muunlainen koriste. Leukulle on tunnusomaista, että se uppoaa tuppeensa lähes kokonaan, vain vähän leveämpi päätyhela jää näkyviin.