Erityisesti syksyisin saamme useita yhteydenottoja leijahiihtoleijan hankintaan liittyen. Onhan ensilumikin tulossa Suomen pohjoisimpiin osiin tavallisesti jo lokakuun kieppeillä - ennemmin tai myöhemmin.
Ulkoilun ja retkeilyn suosio on viime aikoina ollut pelkästään kasvamaan päin, joten leijahiihto saattaa hyvinkin olla tulevien talvien yksi nopeimmin trendaavista ja suosituimmista talvilajeista. Tämä opas keskittyy pitkälti puhtaiden leijahiihtoleijojen eli ns. patjaleijan valintaan.
Leijahiihto on kuin suunniteltu suomalaiselle mielelle ja suomalaiseen luontoon. Suomen luonnosta löytyy talviaikaan vaikka millä mitalla niin jäätyneitä vesistöjä, puutonta tunturiylänköä kuin tasaisia peltojakin. Kaikki edellä mainitut soveltuvat erittäin hyvin leijahiihdon harrastamiseen. Ei tarvitse ajaa Hankoon tai Poriin leijasurffille, kun leijahiihtämään pääsee jo pienemmälläkin järvellä tuulen osuessa sopivasta suunnasta.
Leijahiihto on se helpoin leijailun muodoista. Kun lajin aloittaa talvella, ei tarvitse harjoitella kuin leijan käsittely, kunhan aikaisemmin löytyy edes auttavat taidot laskettelusta tai lumilautailusta. Leijahiihto on yleisesti myös hieman edullisempaa aloittaa kuin vesillä harrastettava leijasurffaus. Talvikäyttöön suunnitellut patjaleijat ovat jonkin verran halvempia kuin vastaavat pumpattavat leijasurffileijat.
Suosittelen vahvasti ja määrään, että lajin tutustuminen tulee aina aloittaa leijahiihtokurssilla tai vähintään lajia osaavan henkilön opastuksessa. Kurssilla saat aina tarvittavat tiedot ja taidot lajin itsenäiseen harrastamiseen. Itsekseen ja yksikseen aloittaminen saattaa tulla hyvinkin kalliiksi, jos satut rikkomaan välineesi tai vielä pahempaa - itsesi. Hiihtoleija ei ole leikkikalu. Kurser
Kun olet tutustunut lajiin kurssilla tai kaverin opastuksella on seuraavana askeleena ensimmäisten omien välineiden hankinta. Isoimpana kysymyksenä on lähestulkoon aina: millaiset ominaisuudet leijassa on oltava ja minkäkokoisen leijan tarvitsen? Ensin kartoitetaan oma tarve ja yleisimmät harrastusolosuhteet. Tapahtuuko harrastaminen kevyissä tuulissa järven jäällä? Onko tarkoituksena harrastaa lajia myös tuulisilla tunturiylängöillä? Haluanko kenties siirtyä jossain vaiheessa myös vesille leijasurffin pariin?
Ensimmäinen päätös on leijan tyyppi: pumpattava vaiko patjaleija?
Mikäli aikoo pysyä vain talvileijailun eli leijahiihton parissa on valinta useimmiten patjaleija. Patjaleija on monesti hieman edukkaampi hankinta. Patjaleija on hankalampi saada rikki ja monesti hieman turvallisempi, varsinkin jos harrastetaan lajia itsekseen. Patjaleijasta saa käytännössä kaiken vedon pois, jos tuuli sattuu yltymään liian kovaksi. Mikäli haaveena on joskus tulevaisuudessa pienet leijavaellukset, leijahiihto tunturissa ja leijan käyttö hiihtohissinä vapaalaskussa, on patjaleija selkeä valinta. Patjaleija pakkautuu pienempään tilaan, eikä leijan tukirankaa tarvitse pumpata. Patjaleijat on ommeltu soluista, jotka muodostuvat kahdesta päällekkäisestä kankaasta ja kankaisista sisäseinistä, joiden väliin jäävä ilmapatja pitää leijan muodossa yhdessä haruksien (bridle) kanssa.
Pumpattava leija sopii toki myös leijahiihtoon. Sen parhaimpana puolena onkin, että sillä voidaan harrastaa leijailua niin lumilla kuin vesilläkin. Pumpattavissa leijoissa tukirunko on ilmatäytteinen ja ne sopivat käytettäväksi maalla, lumella ja vedessä. Pumppikset vaativat tukirungon pumppaamisen ennen käyttöä. Pumpattavat leijat ovat erittäin vakaita.
Seuraavaksi on mietittävä leijan kokoa. Leijan koon valinnassa kannattaa otta huomioon käyttäjän paino sekä tuuliolosuhteet, jossa leijaa pääasiassa käytetään. Kovalle tuulelle sopii tietysti pienempi leija ja kevyelle kelille iso leija. Yhdellä leijalla voi aloittaa, mutta useammat aktiiviharrastaja omistavat yleensä pari eri kokoista leijaa.
Ensimmäisenä leijana hankitaan yleensä se ns. yleiskokoinen leija, joka sopii useimpaan keliin ja maastoon. Aikuiselle miehelle (70-90kg) hyvä leijahiihtoleijan yleiskoko on noin 10m². Se kattaa useimmat tuulet. Kelialue pyörii siinä 3-4m/s aina sinne lähes 10m/s asti. Tarkka tuulialue riiippuu toki käyttäjän painosta ja osaamistasosta sekä tietysti pinnan (lumi/jää) liukkaudesta.
Uskallan väittää, että Ozone valmistaa maailman parhaita ja turvallisimpia leijahiihtoleijoja.
Ozonen yleistalvileija on Ozone Ozone Explore kites: Single-skin leija ja takamaastojen hiihtohissi. Leijassa ei ole perinteistä patjarakennetta, vaan yksinkertainen ja helppokäyttöinen single-skin rakenne. Sopii parhaiten leppoisaan lumiajeluun (freerideen), ylämäkien nousuun ja leijavaelluksille. Mainio ratkaisu hiihtohissiksi vapaalaskuhommiin.
Ozone Subzero: Tästä leijasta löytyy legendaarisen Frenzyn ja Summit-tunturileijan parhaat puolet samassa leijassa. Lisää tehoa leijahiihtoon, hyppimiseen ja tunturien nousuihin.
Valjailla saat leijan kiinnitettyä itsessi. Leijan chickenloop kiinnitetään valjaisiin eli leijan veto ei tule käsiin, vaan keskivartaloon. Ehkäpä markkinoiden parhaimpia puhtaasti leijahiihtoon suunniteltuja valjaita ovat:
Lisäksi tarvitset toki laskettelusukset tai lumilaudan, sekä normaalin lasketteluun tai lumilautailuun sopivan vaatetuksen sekä tietysti kypärän.
Päädyin itse lajin pariin vuonna 2011, kun Etelä-Suomessa oli muutama kunnon luminen talvi putkeen. Olin juuri muuttanut pääkaupunkiseudulle ja rehellisesti sanottuna nuo paikalliset alamäet ja hiihtokeskukset eivät juuri kiinnostaneet tai vakuuttaneet mutkamäkien pituudella, mutta vanhat laskettelusukset kuumottivat silti kellarissa. Siispä päätin hankkia ensin harjoitusleijan, jolla omatoimisesti harjoittelin muutaman kerran leijan käsittelyä. Sen jälkeen lähdin useamman vuoden lajia harrastaneen kollegani kanssa kokeilemaan ensimmäisen kerran isoa leijaa.
Olin koukussa oikeastaan ensimmäisten "siivujen" jälkeen, kun pääsin sivutuuleen muutaman sadan metrin matkan, onnistuin kääntymään ja palaamaan samaan paikkaan, josta lähdin. Aurinko paistoi ja pystyin näkemään lumessa omien suksien jäljet. Ajattelin heti, että tämähän on monta kertaa hienompaa kuin laskettelu. Se typerinkin vaihe eli hississä seisominen/istuminen ja paleleminen jäi pois. Sen lisäksi ei tarvinnut vuokrata autoa ja ajaa hiihtokeskukseen, ostaa hissilippuja, jonottaa hissiin ja varoa niitä muita kymmeniä mäenlaskijoita sen minuutin alamäen laskun ajan, jotta taas pääsee hytisemään hissiin.
Seuraavaksi olikin vuorossa heti omien välineiden hankinta. Päädyin hankkimaan pumpattavan leijan heti kärkeen, koska tiesin, että haluan jossain vaiheessa siirtyä myös leijasurffin pariin. Ensimmäiset pari kautta menikin lähestulkoon vain leijahiihdon parissa. Opin leijan käsittelyn, sain tarvittavan osaamisen ja itseluottamuksen omaan osaamiseeni. Parin harrastustalven jälkeen uskaltauduin sitten vesillekin. Leijailusta ja leijalajeista muodostuikin minulle nopeasti ympärivuotinen lempiulkoiluharrastukseni.
1. Lajin pariin aina opastuksen kautta.
2. Pohdi ja hanki omaan harrastamiseen soveltuvat välineet. Kysy neuvoa meiltä tai muilta lajin harrastajilta, jos mietityttää.
3. Mene ulos.
4. Nauti.
Kitesurfing and Snowkiting: Buyer's guide Learn to snowkite videos
